When located in one of the most beautiful hotel rooms I’ve ever been in I couldn’t possibly resist the temptation of shooting a few series of photos to later on share with you. We had the most beautiful view outside our window: from the large windows we could see the Royal Castle and the sea – what more could we have asked for? I love these photos, somehow the outfit seems to be perfect for the location and also, pictures like this help me to remember how relaxed and bright minded I felt sitting on the sill looking at the Royal Castle. Unless one  could see the reflection of my sister in the window I’d probably say these are few of favourite photos ever, but maybe you won’t mind, haha.

For Saturday night we had booked tickets for the premier of “Madame Butterfly” at the Royal Opera, and after strolling around the city, doing some shopping and eating a giant (and delicious) lunch at the hotel we decided to spend our afternoon just relaxing: reading, going to the spa, taking a bath and getting ready for the evening. I had two options to decide between, what comes to my outfit for the opera – this was one, and a blue chiffon dress was the other. Eventually, I ended up wearing the other one but kind of fell in love with this look too and I think this will be my look for the ballet we’re going to see in a few weeks in Helsinki. There’s something peacefully simple in black and white outfits, even though they have a tendency to remind me of the outfits we used to wear at orchestra performances as kids.

I don’t know how often you guys go to the opera or other events of that kind and what you like to wear there, but I personally must admit I was rather surprised by how varied the ways people dressed for the premier were. I’m used to dress up rather festively – partially because I really do enjoy doing so, and partially because I feel it’s appropriate to put on something nice for such occasions, especially for premiers. At the Royal Opera you could see everything from tuxedos, high heels and evening dresses to jeans, casual shirts and sneakers. I guess something like this look would be the best option, I personally felt slightly over-dressed in my chiffon dress, but need to admit that I did find jeans and sneakers slightly too casual for the occasion. Even though there’s a constant discussion going on concerning performances of classical music and how it should become more and more down-to-earth, which I do think is a good idea, I still think that dressing up slightly more than for an average day at school or work is appropriate.

Anyway, I can tell that the opera was a-ma-zing. I haven’t been to the opera too many times, but enjoy it every single time more and more. Madame Butterfly is (to cut a long story very short) a dramatic story about a Japanese woman marrying an American soldier, who leaves to go back to his home country, thus leaving the woman, carrying a child alone in Japan. The woman waits for him for three years, only to find out that the man has re-married an American woman and now wants to take the child with him back to the US. You can probably guess how the tragic story ends… I loved the portrayal of Madame Butterfly, the singer was amazing and something in her stage presence made the whole story very relatable to me. Even though I knew how the story went, I couldn’t but shed a few tears of sorrow for the poor woman – now, if that’s not the measure for a good performance, then I don’t know what is. Overall our evening was great, and I feel so, so grateful and blessed for having parents who provide me experiences like this.

// Kun kerran sain muutaman päivän ajan asustella yhdessä kauneimmista hotellihuoneista, joissa koskaan olen käynyt en voinut malttaa olla ottamatta muutamia kuvia tänne postattaviksi. Ikkunastamme avautui suunnattoman kauniit näkymät: suuresta ikkunasta näimme muun muuassa meren ja kuninkaan linnan, mitä muuta olisimmekaan voineet toivoa? Tykkäilen näistä kuvista jotenkin hurjan paljon, jotenkin asu tuntui sopivan tuohon ikkunalaudalle ihanalla tavalla ja näitä katsellessa minun on myös helppo muistaa miten rentoutunut ja valoisa olo minulla oli katsellessani ulos ikkunasta. Mikäli siskoni heijastus ei näkyisi ikkunassa saattaisin jopa todeta, että nämä ovat yhdet kaikkien aikojen lempikuvistani, mutta ehkä se ei haittaa, haha.

Lauantai-illaksi olimme ostaneet liput “Madame Butterfly” oopperan ensi-iltaan Tukholman Kuninkaalliseen Oopperaan. Lyhyen aamukävelyn, suunnattoman suuren ja herkullisen hotellilla syödyn lounaan jälkeen päätimme viettää iltapäivämme kukin omalla tavallaan: lukien, kylpylässä tai kylvyssä käyden ja muuten vaan valmistautuen iltaa varten. Olin valinnut mukaan matkalle kaksi asukokonaisuutta tätä kyseistä iltaa varten: tämä oli yksi niistä, eräs sininen sifonkimekko toinen. Päädyin pukeutumaan mekkoon, mutta hassulla tavalla olen älyttömän ihastunut tähän asuun ja luulenpa, että tämä saa toimi asunani kun parin viikon päästä käymme Helsingissä katsomassa Kansallisbaletin Lumikuningattaren. Jotain ihanan yksinkertaista ja selkeää tämänkaltaisissa mustavalkoisissa asuissa on!

En tiedä miten usein te käytte oopperassa tai muissa sen kaltaisissa tapahtumisissa enkä sitäkään miten sinne pukeudutte, mutta henkilökohtaisesti minun on myönnettävä, että olin todella yllättynyt siitä miten vaihteleva ihmisten pukukoodi oli ensi-illassa. Olen tottunut pukeutumaan tämänkaltaisiin tilaisuuksiin jokseenkin juhlallisesti – tietenkin nautin siitä, mutta toisaalta koen myös, että kun kyseessä kuitenkin on ensi-ilta on sopivaa valita päälle jotain ainakin hiukan arkiasua juhlallisempaa. Kunkinkaallisessa Oopperassa näkyi kaikkea smokkien, korkeiden korkojen, juhlapukujen ja toisaalta farkkujen, ruutupaitojen ja lenkkareiden väliltä. Luulen, että näissä kuvissa näkyvä mustavalkoinen asu olisi ehkä loppujen lopuksi ollut paras vaihtoehto illan asuksi, sillä koin itseni hiukan ylipukeutuneeksi sinfonkimekossani, vaikka minun onkin myönnettävä, että mielestäni farkkujen ja lenkkareiden yhdistelmä oli ehkä hieman yllättävä ja jokseenkin jopa epäsopiva… Vaikka mediassa on viime aikoina useasti keskuteltu klassisen musiikin esitykistä ja siitä, miten tilaisuuksien pukukoodejaan myöten pitäisi tulla arkisemmiksi ja helpommin lähestyttäviksi, ja olen koko sydämelläni tässä asiassa samaa mietlä, on mielestäni silti sopivaa laittaa päälle jotain hiukan siistimpää kuin mitä ehkä pukisi päälle kouluun tai töihin. Mitä mieltä te olette?

Palatakseni itse oopperaan voin vain todeta sen olleen upea. En toiveistani huolimatta ole ehtinyt käydä oopperassa läheskään niin montaa kertaa kuin olisin halunnut, mutta nautin siitä kerta kerralta aina vain enemmän. Madame Butterfly on (tiivistettynä) dramaattinen tarina japanilaisesta naisesta (Butterfly), joka nai amerikkalaisen sotilaan, joka pian häiden jälkeen palaa kotimaahansa jättäen naisen, joka ei vielä tiedä odottavansa miehen lasta, Japaniin. Butterfly odottaa miestään kolmen vuoden ajan, vain saadakseen tietää, että mies on mennyt uusiin naimisiin amerikkalaisen naisen kanssa ja haluaa hakea lapsensa ja ottaa sen mukaan kotimaahansa. Voitte ehkä arvata miten tarina loppuu… Rakastin intohimoista ja dramaattista kuvausta Madame Butterflysta, laulaja oli hyvä ja jokin hänen tavassaan esiintyä teki koko tarinasta kovin samaistuttavan. Vaikka tiesin tarinan jo ennaltaan, en voinut olla vuodattamatta muutamaa kyyneltä katsellessani naisparan kohtaloa – jos se ei siis kerro jotain siitä, miten koskettava esitys oli kyseessä, niin en tiedä mikä. Kaiken kaikkiaan iltamme oli ihana, enkä voi olla toteamatta jälleen kerran miten käsittämättömän kiitollinen ja siunattu olo minulla on siitä, että olen saanut vanhemmat, jotka antavat minun kokea tämänkaltaisia iltoja.