NOVEMBER SNAPSHOTS

Marraskuu New Yorkissa oli mitä ihanin. Vaikka New York on tuntunut kodilta ihan ensimmäisestä päivästä lähtien, uuteen maahan asettautuminen on silti vienyt aikaa. Vaikka uuteen, hitaampaan, pelkästään opintojen varaan rakentuvaan elämänrytmiin oli aluksi vaikea tottua, on oikea rytmi onneksi vähitellen alkanut löytyä. Ja ehkä loppujen lopuksi, huomioon ottaen, miten ääriään myöden täysiä sekä viime kevät että kesä olivat, vauhdin hidastaminen taitaa tosi asiassa tehdä ennen kaikkea hyvää. Ensi keväänä odottaa epäilemättä taas huomattavan paljon vauhdikkaampi tahti, joten ehkäpä tästä hitaammasta rytmistä nautiskelu ei kuitenkaan ole ihan huono ajatus ennen seuraavan työaallon iskemistä. Ja samalla… en malta odottaa, haha!

November in New York has been so special. Although I’ve been feeling so at peace throughout my time here, it’s also taken time to find a balance in it all. Moving to a new country is quite the process! In the beginning, I’ve struggled quite a bit with getting used to the slower life pace I’ve been having here due to not being able to work here, but slowly and surely I have also found peace and balance in it all. Simultaneously, given how hectic the spring and summer were, I guess this brief slowing in the pace is kind of well deserved. Next spring will most certainly have quite a pace, so maybe this is my chance to enjoy a bit of peace before the storm hits again. Can’t wait, haha.

Pari viikkoa sitten sunnuntaina keräsimme muutaman ystävän yhteen, kävimme brunssilla ja pyörähdimme Whitney Museumissa uusimmassa näyttelyssä. Hyviä ystäviä on ollut täällä ikävä, ja juuri siksi tämän tyyppiset sunnuntai-tekemiset ovat olleet erityisen ilahduttavia.

Time with girlfriends has been scarce here, but still so much needed! One Sunday a few weeks ago a few lovely classmates of mine and I gathered for a fantastic brunch and a day at the Whitney Museum. Sundays like these are my favourites.

Tuntuu siltä, että minne ikinä menenkään, näkymät täällä ovat aivan ensiluokkaiset. Tässä Empire State Buildingille avautuvat näkymät NYU:n juhlasalin ikkunoista One To Worldin ja Fulbrightin avajaistilaisuuden aikana.

The views wherever one goes here are fantastic. Here at the reception hall of NYU, viewing the Empire State Building during the One To World and Fulbright Welcoming-event.

Pyörähdin Fulbright Foundationin tervetuliaisjuhlissa edustamassa Suomen stipendiaatteja. Stipendiaatteja oli 57 eri maasta, ja oli siistiä päästä edustamaan Suomea kaikkien näiden mielettömien tyyppien joukossa.

I attended the Welcoming Event of the international Fulbright Foundation and did my best to represent Finland, haha. Grantees included representatives from more than 57 countries, and it was so special to stand amongst all these people representing my country.

Joka ikinen tapaamani new yorkilainen on todennut New Yorkin olevan a) syksyisin upea ja b) jouluisin aivan ensiluokkainen. En voisi olla enempää samaa mieltä.

Every New Yorker I have met has stated a) fall in New York is gorgeous and b) Christmas in New York is even more special. I couldn’t agree more.

Mitään muuta ei oikeastaan ole kotoa ikävä, mutta hyviä ystäviä ja ystävien kanssa vietettyjä iltoja on. Juuri siksi ilahdutti erityisesti viikko sitten vietetty ilta Carnegie Hallissa järjestetyssä joulukonsertissa ja läheisessä viinibaarissa yhdet. Muutama tunti hauskaa tyttöjen aikaa ja voila – olo on kuin uusi.

Every once in a while a girl needs her girls night! A class mate of mine joined me for a Christmas concert at Carnegie Hall, after which we went out for a glass of wine. Having those few hours of girl time are sometimes just what I need, and especially here, far away from my good old Finnish friends, I am particularly appreciative of any and all new friends.

Thanksgivinginä pukukoodi oli pitkälti valkoinen.

Thanksgiving was all about white.

Viikko sitten jännitin alkavaa työhaastattelua, ja nyt jännitän tuloksia. I-n-h-o-a-n työnhakua, eikä ihan oikeasti mikään puske minua samanlaiseen omien taitojen epäilyyn kuin työhaku ja haastatteluissa käynti. Mutta joka tapauksessa, olipahan kokemus, ja nyt istuskelen täällä peukut pystyssä rukoillen hyviä tuloksia. Ja lähetän uusia hakemuksia. Ja odotan. Mikäs sen hauskempaa 😀

I had a very exciting job interview a week ago, and am now waiting for the results. I hate hate hate applying for jobs, and nothing pushes me quite into that same spiral of self-doubt as applying and interviewing, lol. But anyways, it was an experience, and now I’ll just sit here with my fingers crossed. And send out new applications. And wait. Fun times, haha.

Leave a comment

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s